Keimiöniemen kalakentät

Matkalla Kittilästä Pallakselle poikkesimme Keimiöniemen kalakentille, jotka sijaitsevat Jerisjärven rannalla, Keimiöniemen suoralla länsirannalla. Kenttä -nimitys tulee samasta kenttäytyä. Sillä tarkoitetaan viljelemätöntä maata, joka nurmettuu eli kenttäytyy. Keimiöniemessä on ollut pirkkalaisten kalapirttejä 1500 -luvulta alkaen. Nykyinen rakennuskanta on osin 1800 -luvulta. Muonion kunnan ja Museoviraston sivuilta löytyy lisätietoja alueesta.

Pirtteihin ei pääse sisälle, mutta alueen  ajatonta tunnelmaa voi ihalla kentillä, joita on pitkälle toista kymmentä lähes vierivieressä kalapirtteineen ja kala-aittoineen.

Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin tunnetuimmista ja  kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä. Alue on ainutlaatuinen muistuma suomalaisten uudisasutuksen ja kaukonautinnan ajoista lapinmailla keskiajalta alkaen. Jerisjärven siikoihin ja muikkuihin omasivat nautintaoikeuden kaukanakin kentiltä asuvat. Kalastusoikeus kuului ikimuistoisena nautintana tietyille taloille, joilla oli myös oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Nykyisin vieraspitäjäläiset eivät pääse kalakentille kalastamaan.

Vuoden 1972 äänestyksessä Keimiöniemen kalapirtit valittiin yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä.

Alueen merkitystä korostaa sen yhä jatkuva alkuperäsitä vastaava käyttö. Kalamajat ovat kalastajien yksityisomistuksessa. Osa heistä kalastaa ammatikseen.

Näistä tarpeista syntyi kunnon katto.

Näkymä Jerisjärvelle.

Pirttien seiniin on kaiverrettu omistajien nimiä ja muita kuvioita.

Kunnolla tervattu vene.

Suomen kaunein huussi.