Pihani reunalla kulkevalle metsäpolulle oli yhtäkkiä ilmestynyt sininen kellokukka, jonka arvelen olevan idänpeurankello. Se nököttää polun vierellä ihan yksinään. Käyn sitä kyllä joka päivä ihailemassa. Siinä se saa olla, koskapa on itse paikkansa valinnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti