Funkis - linnunpönttö

Kävimme heinäkuussa Pallaksen luontokeskuksessa. Aivan vierailun loppumetreillä äkkäsin ylähyllyltä hauskannäköisiä linnunpönttöjä. Saimme tietää että niitä on muitakin malleja ja että niitä voi tilata netistä. Matti halusi välttämättä hankkia funkispöntön ja sellainen meille sitten tuli postissa. Pönttöjä voi tilata osoitteesta http://www.wildlifegarden.info/. Aluksi näytti siltä että lintuja kiinnostaa vain vanha ruokintapaikkamme, mutta tänään se sitten tapahtui. Viherpeipot valtasivat jugendtalon, jossa on sekä pesä- että ruokintapaikka. Nyt voin suoraan kotisohvalta tarkkailla lintujen touhuja. Päivän vieraita ovat olleet peipposet, talitiaiset ja hömötiaiset.

Lomamatkallamme kävimme myös Askan taidenäyttelyssä, jossa oli esillä 18 Vesa Suomalaisen rakentamaa linnunpönttöä. Kahdessa pöntössä oli sipulikupolit, jotta Venäjältä saapuvat oikeauskoiset linnut tuntisivat olonsa kotoisaksi. Näyttelyssä oli myytävänä myös Vesan essee "Luovuudesta", joka on analyyttisyydessään ratkiriemukasta luettavaa. Suosittelen.

Lapinnauhus / Ligularia ´Hietala´

´

Kun muutin Kaakkuriin keväällä 2004 sain ensimmäisen kosketukseni kasveihin ja erityisesti Lapinnauhukseen. Se oli silloin lähes ainoa kukkiva kasvi pihassani. Sittemmin hankin lisää nauhuksia ja istutin niitä eri puolille. Ne ovat viihtyneet hyvin varjoisassa puutarhassani. Keltaisten lapinanauhusten rivistö koristaa melkein jokaista Kaakkurin pihaa, mutta nyt elokuun lähetessä loppuaan, niiden hehku alkaa sammua. Ylimmäinen kuva on otettu elokuun alkupuolella ja alimmainen elokuun puolivälin tienoilla.

Kaakkurin puutarhan satoa

Kaakkurin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri keskittyi tänä kesänä valokuvaamisen ja unohti kokonaan viljelykset. Viime talvena romahti kasvihuoneen katto lumen painosta. Sen ansiosta puutarhuri sai viettää huolettoman kesän. Tomaatit, perunat ja harvinaisemmat yrtit laitettiin pläkkiämpäreihin ja ruukkuihin. Ihan vaan ihailua varten. Ylhäällä kuvassa Kaakkurin tomaattisato kesältä 2011. Maistui oikein hyvältä. - Ja alla perunvarsien varjoja pation lattialla. Perunoita on kahdessa ämpärissä. Sadosta ei ole vielä tietoa.

Yrttejä on Kaakkurissa monenmoisia muiden kasvien joukossa. Mintut ovat levinneet mukavasti. Kuvassa leveälehtistä persiljaa ruukussa. - Rastaat söivät punaherukkasadon, joten en viitsinyt kuvata muutamaa marjaa. Valkoherukoista ja mustaherukoista linnut eivät piitanneet, mutta en nyt viitsinyt kuvata niitäkään - vielä.

Pyssykylän Mantovaarassa on sen sijaan isot ja hienot viljelykset. Kuvia PP-puutarhayhdistyksen pohjoisen osaston sadosta ei ole vielä saatavissa.-  PP-puutarhureista pohjoisempi muistuttaa selvästi muurahaista ja eteläisempi heinäsirkkaa. Kuinkahan heinäsirkan käy kun talvi tulee pohjoiseen?

Pisamakello / Campanula punctata / Prickklocka

Pisamakellon ostin Kaakkurin puutarhaan kolme kesää sitten Muikkumarkkinoiden taimimyymälästä. Istutin sen puutarhajätekompostorien taakse aidan viereen viiruhelpin seuraksi. Pian huomasin että paikka on sille aivan liian vaatimaton. Hienoa kukintaa täytyy mennä aivan varta vasten ihailemaan monen mutkan kautta. Taitaa olla aika siirtää ainakin osa mukavasti leviävästä pisamakellokasvustosta näkyvämmälle paikalle.

Mantovaaran puutarhan kesä 2011

Valkovuokko kesti Mantovaarassa talven yli. Jospa ensi talvestakin selvitään.

Alppikärhö kukki Mantovaarassa kuuden vuoden odottelun jälkeen. Vuonna 2005 istutettu kärhö juroi ensi vuodet, teki lehdetkin vasta heinäkuussa. Mutta tänä vuonna hän oli päättänyt sopeutua arktiseen asuinpaikkaansa ja valmisti 10 kukkaa tarhurin iloksi.

Lapin akileija kukoisti kesäkuussa. Aikoinaan metsäautotien varrelta kaatopaikalta (luvattomalta) mattoraadon poimuista poimin matkaani lapin akileijan taimen. Olin korvasieniä etsiskelemässä ja akileijan yksi kukka puhutteli minua ja pyysi ottamaan matkaansa. Inhimillisellä ja arvoisellaan paikalla Mantovaaran kukkapenkissä hän on viihtynyt, kasvanut ja kukoistanut.

Mantovaaran myyrävahti Janen siestahetki heinäkuun helteillä 2011.

Tarha-alpi / Lysimachia punctata / Praktlysig

Kaakkurin kasvitieteellisen puutarhan vanhimmassa (v. 2005) kukkapenkissä kasvaa pöheikkö tarha-alpia. Sieltä se kurottautuu kurkistelemaan pihan muuta kasvustoa ja kukkii pitkään ja komeasti. Alunperin en ajatellut laittaa yhtään keltaista puutarhaani, mutta koska monet keltaiset kukat näyttävät pohjoisessa puutarhassa viihtyvään niin olen antanut periksi periaatteilleni. - Tarha-alpi on vanha luonnonperenna, joka tullut Suomeen 1930- tai 1940 -luvuilla. Luonnossa se kasvaa Italian pohjoisosista Balkanille, Mustanmeren ympäristöstä Kaukasukselle. - Kuvassa tarha-alpin seurana on kirjavalehtistä salviaa ja pähkämöitä.

Kesäkullero / Trollius chinensis / Kinesisk smörboll

Kaakkurin kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa kolmenlaisia kulleroita: niittykulleroita (Trollius europeus), tarhakulleroita (Trollius cultorum -ryhmä) ja kesäkulleroita (Trollius chinensis). Kuvassa on kesän viimeinen, vähän jo kauhtuneen näköinen kesäkullero. Niittykullerot ovat kukkineet ajat sitten, samoin tarhakullerot. Kaakkurin puutarhuri ei ole tänä kesänä huomioinut riittävästi kulleroita ja siitä syystä ne eivät ole loistaneet aikaisempien vuosien tapaan. Vasta elokuun kuudentena havaihduin huomaamaan viimeisen kiinalaisen kesäkulleron hienostuneisuuden. - Lupaan että ensi kesänä käyn useammin tervehtimässä japanilaisen sillan vieressä  kasvavia kiinalaisia kaunottaria.

Sarviorvokki / Viola cornuta / Hornviol

Eilalta viime kesänä saamani orvokit ovat kylväytyneet omenapuun juurella ja levinneet vähän muuallekin.

Sarviorvokki on siperianunikon ohella helpoin puutarhakasvi. Kun on kerran muutaman taimen istuttanut niin sen jälkeen riittää joka vuosi kukintaa toukokuusta lokakuulle (ellei lumi ehdi maahan jo aiemmin). Erilaisia väriyhdistelmiä on syntynyt vuosien varrella.